sunnuntai 29. toukokuuta 2016

It's called a hustle, sweetheart

Näin alkuun pahoittelut ihan helvetin hitaasta postaustahdista. Kevät on mennyt sairastellessa ja lisäksi tässä vähän rassaa sellainen isompi projekti kuin opinnäytetyö. Edelleen. Nyt Disney-projekti kuitenkin sujahtaa nykyaikaan!


54. Zootropolis - Eläinten kaupunki 
(Zootopia, 2016)


Uhosin, että Disney Classics -projekti jatkuu tulevaisuudessa kohtuullisen reaaliaikaisena, eli uusien "klassikkojen" arvostelut pärähtävät nettiin sitä mukaa kun leffoja julkaistaan. Uusin pallero tässä helminauhassa on Zootropolis - Eläinten kaupunki, ja odotukset vähintäänkin ristiriitaisia. Varmaan kaikki tätä blogia (ja etenkin Disney-postauksia) lukeneet tietävät, mitä mieltä olen eläinten inhimillistämisestä. Ja tämä elokuva jos jokin on juuri sitä.

Elokuvan lähtökohdat ovat tässä: joskus muinoin eläimet oli jaettu saalistajiin ja saaliiseen, mutta nykyisin kaikki elävät keskenään harmoniassa. Stereotypioihin perustuvia ennakkoluuloja on tosin olemassa ja rutkasti. Zootropolis on tittelin mukaisesti eläinten suurkaupunki, jossa pedot ja uhrit elävät suht sopuisasti keskenään. Jostain mystisestä syystä kaupungissa on myös eri ilmastovyöhykkeitä, kuten lumentäyteinen Tundratown ja kuuman kostea Rainforest District. Aavikkokin löytyy! Ihan näpsäkkä tapa saada eri ilmastojen eläimet asumaan samaa pientä plänttiä.

Pieni jänö Judy Hopps haaveilee poliisinurasta, mutta vanhemmat ovat eri mieltä. Lainvalvojan ura veisi Judyn pois perheen porkkanafarmilta, keskelle vaarallista Zootropoliksen kaupunkia, jossa petoeläimiä joutuu kohtaamaan jatkuvasti. Judy päätyy poliisiksi, mutta isommat poliisieläimet eivät ota häntä tosissaan, ja tiedossa on parkkipirkon hommia. Puolivahingossa Judy lupautuu tutkimaan kadonneen saukon tapausta ja saa poliisipäälliköltä 48 tuntia aikaa ratkaista keissin - muuten edessä on fudut. Judy lyöttäytyy yhteen ainoan johtolankansa, Nick Wilde -nimisen ketun kanssa ja epäsuhtainen kaksikko aloittaa tutkimukset.

Tutun kuuloista, eikö?

Zootropia yhdistelee hyvin perinteisiä tarinalinjoja uudenlaiseen ympäristöön. Pohjimmiltaan leffa on buddy cop -kamaa, joka ei tunnu menevän ikinä pois muodista. Ei siinä, kyllähän tuolla asetelmalla ihan hauskoja leffoja saa aikaiseksi. Judyn tarina tietysti kertaa myös "maalaistyttö lähtee kaupunkiin" ja "kukaan ei usko minuun, mutta minäpäs näytän" -juonet, iänikuisia nekin.

Leffan animointi on upeaa katsottavaa, ja visuaalisuus nouseekin suureksi valtiksi. Kokonaisuus on värikäs, yksityiskohtainen ja kiinnostava. Juoni on ihan viihdyttävä, mutta pahasti kliseinen. Elokuvan sanoma ei ainakaan jää epäselväksi, sillä sitä hierotaan naamaan ihan koko ajan. Loppua kohden toisto alkaa jo vähän tökkiä. Sama viesti olisi varmasti saatu perille hienovaraisemminkin.

Kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen uusi "klassikko". On ihan jännä nähdä mihin suuntaan Disney tulevaisuudessa kulkee, sillä uudemmat leffat ovat olleet melko onnistuneita originaaliproggiksia. Frozenin kaltaista megahittiä tuskin saadaan ihan heti taottua uudestaan, mutta sille tuskin on edes tarvetta, kun Frozen-krääsä myy edelleen täyttä häkää.

Zootropolis - Eläinten kaupunki (Zootopia, 2016)
Ohjaus: Byron Howard, Rich Moore & Jared Bush
108 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 7.6/10