Vampyyreita, huijareita ja murhia - Santo -projekti pt. II

Yhden leffan viikkotahti on osoittautunut aika soppeliksi, joten tällä todennäköisesti mennään tulevaisuudessakin. Ellei sitten Santo -leffat muutu yhtäkkiä erittäin mielenkiintoisiksi. Toinen setti Santo -leffoja osoittautui joka tapauksessa miljoona kertaa ensimmäistä postausta paremmaksi. Mitä se sitten ikinä kertookin...

4. Santo vs the Vampire Women (Santo contra los mujeros vampiro, 1962)
No, tätä leffaa katsoessa sattui pieni kämmi, joka lievästi sanottuna heikensi elokuvakokemusta. Tuli sitten katsottua ensimmäinen tunti leffasta 0.65x nopeudella. :) Eli ensimmäisen tunnin katsomisessa kesti n. 1.5 tuntia. Mietittiinkin miten kaikki tuntui liikkuvan niin hitaasti ja äänet kuulosti oudolta. Todettiin sitten vaan että onpa paskasti äänitetty leffa. No joo, keskittyminenhän siinä sitten meni, kun kämmin huomasi lopulta. Viimeinen puolituntinen menikin suurelta osin ohi.

Elokuvan alussa vampyyrinaiset heräävät unestaan ja alkavat etsiä vampyyrien kuningattaren perillistä elävien joukosta. Halkeilevalla maalilla maskeerattu vampyyrien johtaja saa tietysti missiotaan varten viettelevän foxy lady -ulkonäön. Muovisena lelulepakkona ympäriinsä lentelevä verenimijä löytää kohteensa helposti ja alkaa terrorisoida nuorta naista, jolla on omaperäinen lepakon muotoinen syntymämerkki. Naisen professori-isukki soittaa Santon paikalle maagisella telkkarilla (ks. edellinen Santo -postaus). Muutama painikohtauskin leffassa nähdään, totta kai.

 

Leffan taso vaihtelee hauskasta camp -menosta vähemmän hauskaan, puuduttavaan junnaukseen. Loppua kohden kärsivällisyys olisi varmaan loppunut ilman hidastettua kuvaakin.

Santo vs the Vampire Women (Santo contra los mujeros vampiro, 1962)
Ohjaus: Alfonso Corona Blake
89 minuuttia
IMDb
Oma arvosana: 5.2/10


5. Santo vs the King of Crime (Santo contra el rey del crimen, 1962)
Tässä leffassa näytetään, miten Santosta tulee Santo. Kuolemansairas isä uskoo pojalleen sukunsa tarkoin varjellun salaisuuden. Äijä oli nuoruudessaan hopeamaskinen hyväntekijä Santo, kuten hänenkin isänsä nuorena. Santon rooli on siirtynyt isältä pojalle jo sukupolvien ajan. Kasvettuaan aikuiseksi elokuvan alun nuori pojan kloppi nostaa kasvoilleen tutun hopeamaskin ja hänestä tulee suvun uusin Santo. Legenda jatkuu.

Reportterinainen nuuskii huijariliigan hämäräbisneksiä liian läheltä ja saa jengin kimppuunsa. Santon tehtäväksi jää tietysti pelastaa nainen pulasta. Leffa oli puuduttavan tylsä ja taisin nukahtaa parikin kertaa. Erityismaininnan hirveydestä saa pelikohtauksissa (kourupalloa vai mitä lie pelasivat) käytetyt ristikuvat. Vissiin tekijät ensi kertaa ikinä tajunneet että kuvia voi laittaa päällekäin, kun näitä sai katsella minuuttikaupalla (tai ainakin siltä se tuntui).

Joka tapauksessa, Santo pelastaa päivän ja antaa reportterinaisen etsiväpoikaystävälle X Alpha -laitteen, kellon näköisen vekottimen, jolla Santoon saa yhteyden napin painalluksella.

Santo vs. the King of Crime (Santo contra el rey del crimen, 1962)
Ohjaus: Federico Curiel
86 minuuttia
IMDb
Oma arvosana: 4.4/10


6. Santo in the Murder Hotel (Santo en el hotel de la muerte, 1963)
Santo murhahotellissa! Elokuvassa ovat keskeisissä rooleissa myös edellisestä leffasta tutut reportterinainen Virginia ja hänen etsiväpoikaystävänsä Fernando. Fernandon apurista on tullut goofy sidekick. "Varmaan ensimmäinen kerta, kun Santo leffassa on jotain tahallista huumoria."

Meksikon pyramidien lähellä sijaitsevan hotellin asukkaat hätääntyvät, kun nuoripari näkee viereisessä joessa naisen ruumiin. Ruumista ei kuitenkaan löydetä. Apuun kutsutaan Fernando sidekickeineen. Myös neuvokas Virginia saapuu hotelliin poikaystävänsä riesaksi. Pian myös Virginian ystävä saa hotellissa surmansa. Fernandon sidekick löytää ruumiin, mutta palatessaan paikalle apuvoimien kanssa, ruumis on jälleen tiessään.

 

Kun Virginian kimppuun hyökätään hotellissa ja Fernando saa turpaansa, on aika kutsua Santo paikalle X Alphalla. Santo pistäytyy pikaisesti painimassa kehässä ja saapuu sitten hotellille. Ennen Santon saapumista kolmaskin nainen on kohdannut loppunsa ja ruumis on kadonnut. Kaikki hotellin asukkaat ovat epäiltyjä. Onko syyllinen kolmen tyttären rikas isäpuoli vai häntä kiristävä nuoripari? Vai pyramideista kiinnostunut professori? Liekö hotellin henkilökunnallakaan puhtaat jauhot pussissa.

Hotel de la muerte on tähän mennessä nähdyistä Santo -elokuvista eniten elokuva. Sekavuutta ja epäloogisuutta on vähennetty, mutta tahaton hauskuus on säilynyt. Eli win-win tilanne. Murhahotellileffa on myös Santo -leffoista tähän mennessä paras, mikä tosin ei sano paljoa. Ainoa oikeasti häiritsevä seikka on musiikkivalinnat. Välillä musiikit ovat ihan liian pirteät synkkiin kohtauksiin. Mikä lie ollut elokuvantekijöillä hakusessa.

Santo en el hotel de la muerte (1963)
Ohjaus: Federico Curiel
86 minuuttia
IMDb
Oma arvosana: 5.8/10