keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää joulua 2014!

Christmas Martian
(Le martien de Noël, 1971)


Hyvää joulua! Blogin joulupaketista paljastuu tänä vuonna kanadanranskalainen jouluperseily, Christmas Martian. Lieneekö jotain sukua 60-luvun Santa Claus vs. the Martians -mestariteokselle. No, ihan sille tielle ei lähdetä, vaan kyseessä on ainakin päällisin puolin huomattavasti viattomampi tekele. Katsoin leffasta (hirvittävästi) enkkudubatun version, joten käytän tässä tekstissä myös hahmojen englanninkielisiä nimiä.

Cathy ja Frankie pääsevät joululomalle ja lähtevät kaatamaan joulukuusta. Isä on uskonut tärkeän tehtävän Frankielle. Mikä voisi mennä vikaan, kun kaksi lasta lähtee lumiseen metsään kirveen kera? Puu kaatuu ja kotimatka alkaa, mutta sitten tapahtuu jotain kummaa. Mystinen ulkoavaruuden asukki alkaa lasten kanssa hippasille! Sama hiippari on jo kerran aiemmin nähty vanhan miehen pitämässä sympaattisessa kaupassa, josta lapset kävivät ostamassa joulutarpeita.

Tässä välissä pitänee todeta, että tekijöiden näkemys marsilaisesta on vähintäänkin omaperäinen. Vähäinen budjetti haisee kotisohville asti, kun marsilainen on vain ihminen kokovartalo-verkkosukkiksissa ja turkistakissa. Mitä helvettiä? Oliko jopa kasvomaali liian kallista? Nyt tyyppi vaikuttaa vain joltain kylähullulta lasten ahdistelijalta, jonka ansaan lapset menevät.





Cathy ja Frankie löytävät tiensä marsilaisen avaruusalukselle ja astuvat sisään - miksipä ei. Mielikuvat pedari-marsilaisesta lisääntyvät entisestään, kun otus suorastaan hukuttaa lapset karkkiin. Juotuaan erikoista eliksiiriä marsilainen alkaa puhua englantia ja kommunikointi on huomattavasti sujuvampaa. Tyypin avaruusalus on hieman rikki ja se pitää korjata, jotta hän pääsee takaisin kotiin perheensä luo. Lapset ryhtyvät auttamaan marsilaista, mutta samaan aikaan muualla kylässä kohisee. Muutkin ovat huomanneet marsilaisen eivätkä katso tämän touhuja hyvällä silmällä. Loppuhuipennuksessa vihainen väkijoukko hyökkää avaruusaluksen laskeutumispaikalle moottorikelkoilla, Canadian style.

Aluksi ajattelin, että tästä tulee ihan helvetin pitkä 65 minuuttia ja olin osittain oikeassa. Onneksi tahatonta hupia riittää liki koko keston ajaksi. Englanninkielinen dubbaus on karmeimmillaan lähestulkoon Agapio Racing Team -tasoa. Koko leffa löytyy YouTubesta ja näyttää ihan ookoolta, mutta jostain syystä omassa versiossani ulkokuvien white balance oli päin helvettiä, kuten kuvista näkyy. Musiikki taas on revitty jostain bizarro-maailmasta ja on sekoitus ylipirteää lastenelokuvamusiikkia, typerää rallattelua ja mystisiä electropop bleep bloop -ääniä, joiden on ilmeisesti tarkoitus korostaa avaruusvierailijan outoutta. Tehtävä suoritettu!


Tämä mies on menettänyt halunsa elää.



Kaikista häiritsevintä koko leffassa on tietysti tuo namusetä-marsilainen noin niinkuin kokonaisuudessaan. Miksi, miksi, oi, miksi se näyttää tuolta? Ilmeisesti leffan koko budjetti haaskattiin avaruusaluksen vilkkuviin valoihin ja sen takia yksi elokuvan päähahmoista piti verhota vanhan venäläisnaisen yltä revittyyn turkkiin. Mitä avaruusmaista siinä on? Lisäksi alus on ihan törkeän pieni verrattuna itse marsilaisen kokoon. Ei liene yllätys, että sisäkuvissa tilaa näyttää olevan rutkasti enemmän kuin ulkoapäin vertailtuna. Peruspaskaa.

Ai niin, siitä tulikin mieleeni... Unohdinko mainita, että marsilaisen nimi on Poo Flower. Oikeasti. Kakka Kukkanen!

Christmas Martian (Le martian de Noël, 1971)
Ohjaus: Bernard Gosselin
65 minuuttia
IMDb & koko leffa YouTubessa
Oma arvosana: 3.2/10


Vetäkäähän sisuksenne täyteen joulusapuskaa. How queer palaa linjoille loppiaisen jälkeen. Toivon mukaan lomalla on enemmän aikaa elokuvien katsomiseen ja postaustahtikin hieman paranee.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Man with a pussy

Mr. Angel 
(2013)


Seksuaalivähemmistöjen asiat ovat pinnalla enemmän kuin pitkään aikaan, niin koko Suomessa kuin omassakin elämässäni. Tasa-arvoisesta avioliittolaista tuskin voi sanoa enää mitään, mitä ei olisi jo jossain sanottu. Itse taas olen viime aikoina viettänyt aikaani editissä kasaamassa transnaisesta kertovaa lyhytdokkaria, joka toivon mukaan esitetään joskus jossain ensi vuonna. Ehkä. Kaikki on vielä niin vaiheessa, että mistä sitä tietää, mitä tässä tapahtuu.

Aikuisviihteen parissa työskentelevä Buck Angel on transmies, jonka tarina jatkaa How queerin lgbt-dokumenttien sekalaista sarjaa. Aiemmin on katsottu Tom of Finland -dokkaria ja tutustuttu homomiesten elämään 70-luvulla. Nyt voisi miettiä miksi kohteena on aina mies, mutta kai näitä vain on tehty miehistä enemmän. Toisaalta, väliäkö hällä.

Buck Angel tunnetaan miehenä, jolla on pillu (man with a pussy). Hän syntyi naiseksi, mutta on korjannut sukupuoltaan mieheksi ilman sukuelinkirurgiaa. Äkkiseltään katsottuna Angel on hyvinkin miehisen näköinen äijänköriläs ja hän mainitseekin yhdeksi inspiraatiokseen Tom of Finlandin mustaan nahkaan verhotut miekkoset.

Dokkarissa Angelia seurataan eurooppalaisilla erotiikkamessuilla, kotona Meksikossa ja keikoilla, joilla hän puhuu yleisölleen itsensä hyväksymisestä. Samalla kuullaan miehen elämäntarina paitsi hänen itsensä, myös puolison, vanhempien ja sisaren vinkkelistä. Onnettomasta ja vihaisesta naisesta tuli päihdekierteen ja itsemurhayritysten jälkeen onnellinen mies. Kaikkia hänen suorapuheisuutensa ja avoimuutensa eivät taatusti miellytä ja palautesähköpostit ovatkin karua kuultavaa. Angel on kuitenkin löytänyt myös vankan seuraajakunnan esimerkiksi transmiehistä, jotka ovat samassa tilanteessa kuin hän itse. Hän on antanut äänen kokonaiselle vähemmistöryhmälle.

Sisällöltään dokkari on ihan täyttä asiaa, mutta toteutus ei ole mitään kauneinta katsottavaa. Unohdin jo jossain välissä, että tämä tehtiin tosiaan viime vuonna, eikä vähintään kymmenen vuotta sitten. Kuvauskalustosta ei ole mitään hajua, mutta kuva on amatöörimäisen näköistä. Osaltaan kehnoa kuaa selittää se, että dokkaria kuvattiin peräti kuusi vuotta. Heittoja siis tulee väkisinkin. Visuaalisuus nyt sinänsä on sivuseikka, kun kerrotaan kiinnostavista tosiasioista, mutta Buck Angelin tarina tarjoaisi paljon mahdollisuuksia myös visuaaliseen ilmaisuun.

Asian puolesta dokkarista välittyy hyvin Angelin elämäntarina, vaikka joihinkin seikkoihin olisin halunnut parempaa valaistusta. Kysymyksiä jää ilmaan. Ehdottomasti plussaa kuitenkin siitä, ettei Angelin erilaisuudella mehustella ihan tolkuttomasti, vaan maltetaan katsoa pintaa syvemmälle. Dokkari on suositeltavaa katsottavaa, jos aihe yhtään kiinnostaa ja/tai jos haluat avata silmiäsi aiheelle, joka ei ole ennestään tuttu. Mr Angel löytyy ainakin toistaiseksi sekä Suomen että USA:n Netflixistä.

Mr. Angel (2013)
Ohjaus: Dan Hunt
68 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 7.3/10