torstai 12. tammikuuta 2012

2010 revisited

Hyvää uutta vuotta! Bloggausbreikki jatkui vähän aiottua pitempään, mutta sainpahan sillä aikaa useampaa tulevaa juttua alulle.

Viime vuonna tein "uuden vuoden" -postauksen 9.1. ja käsittelin jo siinä vuonna 2010 valmistuneita elokuvia. Retrospektiivissä tajusin, että se oli pieni virhe, sillä moni virallisesti 2010 vuonna tehty elokuva saapui elokuvateattereihin vasta uuden vuoden puolella. Lisäksi oli muutenkin mahdotonta nähdä järkevää määrää menneen vuoden elokuvia, kun useita loppuvuoden leffoja ei ollut vielä edes tullut DVD:lle. Niinpä päätin, että tänä vuonna luodaan katsaus vuoden 2011 leffoihin vasta Oscar-gaalan yhteydessä helmikuun lopussa. Toivon mukaan siihen mennessä olen ehtinyt jo katsoa ihan järjellisen määrän uusia leffoja, jotta listojen tekemisessä olisi jotain järkeäkin.

Korjatakseni viime vuotisen mokani ajattelin katsoa uudelleen vuoteen 2010 ja sen elokuviin ja tehdä hieman kattavammat parhaat ja huonoimmat elokuvat -listat. Viimeksi listat olivat top 5 ja bottom 3, tällä kertaa top 10 ja bottom 5.

Ensinnäkin, viime vuoteen verrattuna 2010 oli loistava leffavuosi. Ennätysmäärä leffoja pääsi omalle top 100 -listalleni (jolle ei kuitenkaan ole mitenkään helppo päästä, kun kokonaisuudessaan listalla on jo 800 elokuvaa). Kuitenkin vain neljä leffaa on tullut katsottua useammin kuin kerran: Miesten vuoro (2 kertaa), Toy Story 3 (3 kertaa), Inception (2 kertaa) ja Megamind (2 kertaa). Viimeistä lukuunottamatta kaikki leffat tuli katsottua niin leffateatterissa kuin kotona. Miesten vuoron kävin katsomassa yksin Elokuvateatteri Starissa, Toy Storyn Teron kanssa Viron reissulla Tallinnan Solaris Centerissä ja Inceptionin kaverin kanssa Oulun Finnkinossa.

Elokuvissa tuli muutenkin käytyä ennätyspaljon. Ja 2010 oli loistovuosi myös suomalaiselle elokuvalle. Mutta katsotaanpa nyt sitä top 10 -listaa:


  1. Kuninkaan puhe (The King's Speech), 9.6/10
  2. Miesten vuoro, 9.5/10
  3. Toy Story 3, 9.4/10
  4. Inception, 9.1/10
  5. Suljettu saari (Shutter Island), 9.1/10
  6. Paha perhe, 9.1/10
  7. Kick Ass, 8.8/10
  8. Lemmy, 8.7/10
  9. The Social Network, 8.6/10
  10. Reindeerspotting, 8.5/10

Top 10:n mahtui peräti kolme dokumenttia ja niin ikään kolme kotimaista elokuvaa. Ykköspaikan vei Kuninkaan puhe, joka ei vielä viime vuonna listalla esiintynytkään. Elokuvaa on parjattu tyypilliseksi Oscar-hankkeeksi, mutta itse nautin siitä suunnattomasti. Viime vuonna epäilin, pidinkö Toy Story 3:sta niin paljon lähinnä nostalgiasyistä, mutta kolmen katselukerran jälkeen voin sanoa, että en. Pidän siitä noin sadasta eri syystä. Paha perhe on taatusti Salmenperän paras ohjaus tähän mennessä ja hyvää on lupa odottaa myös tulevalta. The Social Network on yhden suosikkiohjaajani, David Fincherin, teos, johon hieman petyinkin. Odotukset olivat melko korkealla, eikä lopputulos ihan vastannut hypeä.

Entäs sitten ne huonot uutiset? 

  1. How to Make Love to a Woman, 2.2/10
  2. Tekken, 2.4/10
  3. Nude Nuns with Big Guns, 2.5/10
  4. Pienin painajainen perheessä (Little Fockers), 3.1/10
  5. Greenberg, 3.5/10
Myös huonoimpien elokuvien lista on muuttunut sitten viime kerran. Kaikkien näiden elokuvien katsominen oli melkoinen virhe, mutta parhaiten tältä kammotusten listalta jäivät mieleen Tekken ja Greenberg, jotka tähdittivät listaa myös vuosi sitten. Nude Nuns with Big Guns oli varmaan sellainen kuin sen oli tarkoituskin olla, mutta ei kiitos. Ben Stiller pääsi listalle kahdesti, sillä uusin Focker-sarjan tekele Little Fockers oli melkoinen kammotus, eikä irrottanut nauruja edes kaameassa retardikrapulassa. Ilmeisesti samojen vitsien kierrätys kuitenkin joitakin miellytti, sillä leffa ei tainnut olla edes mikään täysi floppi, vaikkei pärjännytkään sarjan edeltäjille.

How to Make Love to a Woman tuli vuokrattua kesällä loppukevennykseksi, kun saimme muuttotarjouksena vuokrata Filmtownista neljä leffaa 1e/kpl. Neljän leffan putken päätteeksi tekikin sitten mieli repiä silmät päästä. En suosittele, ellet sitten fanita kympillä "suoraan videolle" meininkiä teatterilevityselokuvissa.

Vaikka Scott Pilgrim vs the World putosikin huonoimpien leffojen viisikosta, se jää mieleen yhtenä vuoden ärsyttävimmistä leffoista. En vieläkään käsitä sitä hypeä.

Listan muista väliinputoajista parhaiten mieleen jäivät Lasten ja nuorten elokuvien festareilla viime vuonna nähty Pidä kii (Hold om mig) ja Sodankylän elokuvafestarin oma päätöselokuva, mystisen mielenkiintoinen Uncle Boonmee who can recall his past lives (Loong Boonmee raleuk chat). Myös monet muut festareilla ja tapahtumissa nähdyt elokuvat jäivät lähtemättömästi mieleen, näistä voisi mainita mm. Valveella osana Irish Film Weekia nähdyn The Pipen, Ainolanpuiston kesäteatterilla syksyn hämärässä katsotun Troll Hunterin ja MusiXinen Beats of Freedomin. Kaikki nämä ovat kelpoelokuvia ihan omillaankin, mutta tapahtumat ja tunnelmat antoivat niille hyvää boostia.

Tähän mennessä olen ollut aika pettynyt vuoteen 2011 noin elokuvien puolesta. Jos joku tietää jonkun oikeasti hyvän tai edes omaperäisen viime vuonna tehdyn elokuvan, ehdotuksia otetaan vastaan! Le Havre on sitte jo nähty. Ettei tartte sitä ehottaa. :)

3 kommenttia:

  1. Turin Horse (A Torinói ló), Les Contes de la Nuit ja Melancholia. Le Havre ei tehnyt mainittavaa vaikutusta.

    Potentiaalinen The Artist ei ole vielä saapunut Suomeen ja jokseenkin ylistettyjä Drivea tai Nader & Simin:Eroa en ole vielä nähnyt.

    VastaaPoista
  2. Ei ihme, jos 2011 vaikuttaa vaisulta, sillä parhaat viime vuonna ensi-iltaan tulleet teokset pääsivät näkyville vain festareilla. Eugenin suosituksia jatkan näillä: Once Upon A Time In Anatolia, Play, George Harrison: Living in the Material World ja Medianeros. Tiedän monia, jotka Kuninkaan puhe sai tosi vihaiseksi, ja syystä.

    VastaaPoista
  3. Kiitokset suosituksista. Yleensähän mielenkiintoisimmat leffat tulee juuri festareille tai jäävät kokonaan Suomen kankailta pois, mutta 2010 oli ihan noiden ns. mainstream leffojen osaltakin parempi vuosi.

    Enpä osaa kovin montaa elokuvaa sanoa jotka olisivat saaneet minut "tosi vihaiseksi." Enkä kyllä osaa näin suoriltaan arvata mikä Kuninkaan puheessa on suorastaan vihastuttavaa, vaikka ymmärränkin mikseivät kaikki siitä tykkää.

    VastaaPoista