Dude, I can't take you seriously in that hat

Ehdinpäs raapia vielä yhden postauksen kasaan ennen lomareissua. Lamauttava kuumuus ja viimeisen kesäkurssin paketoiminen ovat vähän hidastaneet bloggailua, mutta tuskinpa kukaan olisi näitä juttuja tällaisella helteellä lukemassakaan (I'm looking at you, nerds). Normaali postaustahti jatkunee joskus syksyllä kun ilmat tästä viilenevät sen verran että henki kulkee.

Disney Animated Classics -proju jatkuu taas parilla itselleni entuudestaan tuntemattomalla leffalla.


46. Riemukas Robinsonin perhe (Meet the Robinson, 2007)

Boltista olin sentään kuullut, paljonkin, mutta Robinsonin perheen seikkailut ovat jääneet omalla kohdallani täysin pimentoon.

Elokuvassa Lewis-poika haaveilee omista vanhemmista, kuten kuka tahansa orpolapsi. Mildredin lastenkodissa Lewisin kämppiksenä majailee Goob-niminen melankolinen kersa, joka haluaa baseball-tähdeksi. Lewisia ei kiinnosta urheilu, vaan tiede. Poika onkin sarallaan aikamoinen nero, mutta hänen keksimänsä hauskat vempaimet eivät voita mahdollisia isä- ja äiti-kandidaatteja puolelleen. Lewis alkaakin pian haaveilla äidistään, joka hänet hylkäsi. Koulun tiedenäyttelyä varten hän päättääkin rakentaa mullistavan laitteen, jolla voi kaivaa muistoja syvältä mielen syövereistä.

Lewisin elämä kääntyy päälaelleen, kun laite ei toimikaan oletetulla tavalla ja kaiken lisäksi joku outo hyypiö on pölähtänyt paikalle aikakoneella tulevaisuudesta varastamaan hänen keksintönsä. Pelastajaksi saapuu reipas nuori mies, Wilbur Robinson, myöskin tulevaisuudesta, joka ei ole läheskään niin kaukana kuin aluksi kuvittelin. Kaksikko lähtee tulevaisuuteen jahtaamaan keksintörosvoa.

Oikeasti, tulevaisuus on sen verran überfuturistisen näköinen, että ajattelin Wilburin saapuneen jostain vuoden 3000 paikkeilta. Elokuvan todellisuudessa maailmassa tapahtuu aika helvetin mullistavia asioita ihan muutamassa vuosikymmenessä. Kun Lewis pistää aikakoneen vahingossa palasiksi, hän pääsee tutustumaan Robinsonin perheeseen, joka on vähintäänkin eriskummallinen. Valtavassa rakennuksessa asuu ydinperheen lisäksi isovanhempia, serkkuja ja ties ketä. Ovivahtina toimii valtava mustekala tai mikä lie hirviö ja talon jokaisella huoneella on jokin kummallinen teema. Taloudenhoitajana on robotti, kuinkas muutenkaan.

Wilburin isä Cornelius on kuuluisa keksijä ja suurin osa lähitulevaisuuden superfuturistisuudesta lienee hänen ansiotaan, mutta ihan kaikkea sekään ei selitä. Wilburin äiti kouluttaa sammakkokuoroa? Täh? Elokuvan pahis on mukavan sympaattinen ressukka, jota lopulta ohjailee hänen elektroninen hattunsa, joka kaavailee maailman valloitusta. Juuh.

On vaikea sanoa, onko elokuvan loppu lopulta edes onnellinen. Perusdisneymäisesti, jos asioita ajattelee yksinkertaisesti, se tietysti on, mutta Lewis ehtii nähdä sen verran omaa tulevaisuuttaan, että elämän yllätyksellisyys lienee pilalla. Mitä jos ennalta-arvattavuus tekee Lewisista aivan helvetin masentuneen ja tulevaisuus jääkin toteutumatta?

Riemukas Robinson perhe (Mee the Robinson, 2007)
Ohjaus: Stephen Anderson
95 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 6.7/10


47. Bolt (2008)

Bolt-niminen hauveli esiintyy samannimisessä TV-sarjassa sankarikoirana, joka pelastaa emäntänsä Pennyn jos jonkinlaisesta pulasta. Koira viettää koko elämänsä sarjan kuvauspaikalla ja luulee kaiken olevan totisinta totta, myös supervoimiensa. Autenttisen fiiliksen säilyttämiseksi kuvausryhmä venyy äärimmäisiin suorituksiin uskotellakseen koiralle kaiken olevan todellakin totta. Yritä nyt unohtaa miten helvetin typerä juoni tuo on ja siirrytään eteenpäin...

Penny kidnapataan erään jakson loppuhuipennuksessa ja Bolt menee suunniltaan. Se pääsee pakenemaan traileristaan ja pinkaisee tytön perään - tai niin se ainakin kuvittelee. Sattuman kautta koira päätyy toiselle puolelle Amerikkaa, New Yorkiin ja sen täytyy löytää tiensä takaisin Hollywoodiin. Matkalla mukaan tarttuu sekalainen sakki auttajia ja Bolt saa huomata etteivät supervoimat autakaan tosielämässä.

Juu. Boltissa on ihan potentiaalia ja kun ääliömäisistä juonikuvioista pääsee yli (eli elukoiden roadtripin alkaessa) homma ihan rullaakin. Tiesin jo etukäteen, että Bolt luulee supervoimiensa olevan todelliset, mutta en koskaan ajatellut, että leffan ihmiset yrittäisin uskotella koiralle niin. Siis helvetinmoinen lauma TV-ihmisiä näkee hulluna vaivaa, että koira uskoisi kaiken olevan totta. Mitä? Siis luulette oikeasti, että jos koira näkee puomimikin, se heti jotenkin tajuaa mistä on oikeasti kyse? Aivoistani kuului juuri naks. Olkoonkin, että kyseessä on lastenelokuva.

Elokuvan sivuhahmot ovat vähintäänkin jänniä. Erityisesti mummelin asuntovaunusta karannut hamsteri pallossa on erikoinen lisä koiran ja kissan matkaseurueeseen, mutta yllättäen toimiva sellainen. Kliseet lähtevät imelään suuntaan, kun kisun epäonninen lemmikkimenneisyys paljastuu ja Boltkin alkaa epäillä omistajansa rakkautta. Mitäpä olisikaan loppuhuipennus ilman todellisia sankaritekoja? Ja entäs se kun kissa opettaa koiraa olemaan koira! Hulvatonta!

Leffassa on muitakin jänniä piirteitä: se on harvoja Disney-klassikoita (lieneekö peräti ensimmäinen?), jota on mainostettu nimekkäillä ääninäyttelijöille. Yleensähän näyttelijät eivät ole saaneet nimeään julisteeseen, vaikka aiempienkin sankareiden takaa löytyy tuttuja ääniä (mm. Mel Gibson Pocahontasin John Smithina). Ei sillä että John Travolta tai Miley Cyrus nyt niin houkuttelevia olisivat. Toisaalta hyvä, että näyttelijät saavat tunnustusta työstään, toisaalta vaikuttaa hieman turhalta mainostaa lastenelokuvaa näyttelijöillä. Varsinkin kun tietää, että ammattimainen ääninäyttelijä (joka ei ole maailmanluokan stara) tuskin saisi nimeään julisteeseen, vaikka olisi leffan pääosan äänenä. Nimi laitetaan, kun julkkisstatusta on tarpeeksi, ei siksi, että jälki olisi erityisen hyvää.

Kritiikistäkin huolimatta Bolt on ihan viihdyttävä pläjäys, jossa riittää menoa ja meininkiä niin ettei aika tule pitkäksi. Aivot kannattaa jättää vielä narikkaakin kauemmas, mutta kukapa tältä nyt mitään syvää älyllistä sisältöä odottaisikaan.

Bolt (2008)
Ohjaus: Byron Howard & Chris Williams
96 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 7.3/10


Näin! Seuraavaksi meikäläinen liitelee Prahaan. Tavoitteena on käydä ainakin Karel Zeman -museossa, joten siitä luultavasti juttua joskus hamassa tulevaisuudessa.