sunnuntai 30. elokuuta 2015

5 vuotta! Hauskaa synttäriä!

No niin. Tarkoituksenani oli rikkoa pitkä hiljaisuus matkareportaasilla tai uudella Zatoichi-postauksella, mutta sitten huomasinkin synttärien lähestyvän. Viisi vuotta on jo tätäkin blogia tullut pidettyä. Siirretään siis nämä mainitut postaukset vielä tulevaisuuteen.

Synttäripostaukseen piti keksiä vähän jotain eriä, sillä Analytics ei enää näytä hakusanoja. Tai ainakaan minulle se ei niitä näytä, en tiedä pitäisikö tällaisestä herkusta maksaa vai mitä. Myöskään Webmasters tool ei enää näyttänyt mitään, vaikka viimeksi selasin sitä joitakin kuukausia sitten. Hemmetti. Hauskat hakusanat olivat yksi suosikkijuttujani jokavuotisissa synttäritsebaloissa.

Jostain syystä Analytics ja Webmasters tool eivät näytä minulle tällä hetkellä oikein mitään dataa, joten suosituimpien juttujen listaakaan en saa aikaiseksi. Mitähän tässä tilalla sitten tarjoaisi? No, kun TV-sarjat viettävät merkkihetkiään, tarjolle lykätään yleensä clipshow parhaista hetkistä. Tähän hätään en ihan koko blogia ehdi pläräämään läpi, joten tyydyin vain yhteen uusintanäytökseen.

Mietimme uusintakatsottavaksi jonkin erityisen hyvin mieleenjääneen teoksen menneiltä vuosilta. Valinta oli todella helppo, sillä molemmilla oli välittömästi mielessä sama elokuva: Microwave Massacre! Tammikuussa 2011 katsottu leffa ei ole ihan vanhin, mutta aika lähellä. Jostain syystä se on jäänyt mieleen erityisen hyvänä huonona leffakokemuksena ja kuinka ollakaan, uusintakatselu oli vähintään yhtä hauska. Jos haluat päästä tunnelmaan mukaan, eikä käppälaatu haittaa, leffan voi näemmä tsekata (ainakin vielä hetken aikaa) kokonaisuudessaan YouTubesta. Nyt siis muutama sananen siitä, miten MM on kestänyt aikaa ja vertailua.

Psst, jos uusinnat ei paljoa nappaa, ei hätää: seuraavassa postauksessa synttäri-ilottelu jatkuu ja samalla alkaa täysin uusi projekti!


Microwave Massacre (1983)
Nykyään tulee harvemmin katsottua elokuvia moneen kertaan. Nähtävää on maailma pullollaan, eikä uusintoihin hirveästi liikene aikaa, kun pitää nähdä mahdollisimman paljon.

Hieman mietin olisiko tämän tason B-perseilyn uusinnassa mitään järkeä. Kun kaikki kreiseimmätkin juonenkäänteet osaa ennustaa, jääkö jäljelle mitään? Hieman yllättäen Microwave Massacresta paljastui jopa puolia, jotka ensimmäisellä kerralla jäivät pimentoon - eihän tällaisen teoksen odottaisi olevan näin monitasoinen. Jos nyt niin voi sanoa.

Tässä lyhyen lyhyt recap juonesta: raksamies-Donald on kyllästynyt vaimonsa Mayn kokkailuihin. Siitä asti kun talouteen saapui mikro, ruoat ovat olleet "gurmeeta". Cordon blöötä sun muuta lausumiskelvotonta paskaa. Donald haaveilee juusto-kinkkuleivästä, jota ei koskaan tule. Erään kännisen iltaman päätteeksi Donald vetää mutkat suoriksi, kaataa sapuskat mikrokokin päähän, kusee kukkaruukkuun ja lahtaa lopuksi emäntänsä tämän omalla pippurimyllyllä. Aamulla vaimo löytyy mikrosta. Donald vääntää slow broil-asetuksen päälle ja lähtee töihin. Jostain syystä mies päättää säilöä kokatun Mayn jääkaappiin ja kuinkas ollakaan, tulee vahingossa haukanneeksi tämän kättä iltapalaksi. Hyväähän se on, ei käy kieltäminen. Kohta Donaldilla on omat gurmee-eväät töissä ja uusi fetissi: ruoan laittaminen naisista.





Jostain syystä moni aiemmin sietämättömän huono vitsi vaikutti nyt riemastuttavan karulta. Aiemmin päähenkilö Donald (stand-up koomikko Jackie Vernon) vaikutti täydelliseltä karismatyhjiöltä, nyt hänestäkin löytyi ihan sympaattisia puolia.

Moni upea hetki oli myös jäänyt unholaan. Kuten se hieno kohtaus, jossa Donald levittää valtavalla veitsellä majoneesia alastoman naisen päälle. Klassista!

Vaikka elokuva on tehty ronskilla kädellä, muutama juttu jaksaa ihmetyttää. Otot ovat yllättävän pitkiä. Luulisi jonkun ryssivän jatkuvalla syötöllä, mutta ei ilmeisesti. Vernon vetää omat hämmentävät ilmeilynsä melkoisella pokerilla. Erityismaininta hulppean hirveästä näyttelystä menee Mayta esittävälle Claire Ginsbergille. Jonka ainoa elokuva tämä oli. Jostain kumman syystä.

Lisäksi leffassa on kaikkia hämmentäviä yksityiskohtia, joiden taustat eivät koskaan selviä. Orgioita harrastavat naapurit? Hidasteleva huppumummo suojatiellä? Outo tissinainen rakennustyömaalla? Mitä tämä kaikki on? Ei mitään hajua, mutta viihdyttävää se on kaikki tyynni. Tylsää hetkeä tämän leffan parissa ei juuri tule.

Microwave Massacre kesti uusintakatselun oikein oivallisesti ja hemmetti, tämähän on vielä rutkasti parempi kuin reilu neljä vuotta sitten. Siispä suosittelen lämpimästi: katso tämä, vaikka vain jotta voisit katsoa sen vielä myöhemmin uusiksi.

Microwave Massacre (1983)
Ohjaus: Wayne Berwick
76 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 5.5/10

1 kommentti:

  1. Vaikuttaa asiaköntsältä tuo Mikroveivimassamurha, täytyy tsiigata jossain välissä.

    Onnea ekan viisivuotiskauden johdosta!

    VastaaPoista