lauantai 18. elokuuta 2012

(nana nana nana nana nana nana nana nana) BATMAAAN

Yön ritarin paluu
 (The Dark Knight Rises, 2012) 


Taannoinen ampumakohtaus amerikkalaisessa elokuvateatterissa langetti uuden Batman-elokuvan päälle surullisen varjonsa, mutta ei hidastanut Christopher Nolanin kauan odotetun uutukaisen maailmanvalloitusta. Kävimme tsekkaamassa leffan tällä viikolla Finnkinon Superpäivän kunniaksi. Pääsimme samalla pakoon Oulun keskustan täyttänyttä Korttelihaipakkaa.

Kaikkihan jo tietävät millaisia menestyksiä kaksi aiempaa Nolan-Batmania olivat. Pidin niistä itsekin, joskin mielestäni edellinen, Yön ritari (The Dark Knight, 2008) on silti yliarvostettu. Eikä se Heath Ledger ollut Jokerina niiiiin hyvä. Erittäin hyvin tehty toimintapläjäys Yön ritari kuitenkin oli ja omasta mielestäni ihan syystäkin odottelin saman tason rymistelyä myös nyt.

On kulunut kahdeksan vuotta edellisen elokuvien tapahtumista ja siitä, kun Batman Harvey Dentin murhasta syytettynä katosi. Bruce Wayne erakoitui kartanoonsa ja todellinen pahis Dent nostettiin jalustalle sankarina. Gotham puhdistautui rikollisista Dent-lain avulla. Kaupungin viemäreissä vaanii kuitenkin uusi vaara. Bane-niminen terroristi on kouluttanut oman armeijan rikollisia, jotka ovat valmiina hyökkäämään kaupungin kimppuun. Niinpä Batmania tarvitaan taas. Jalkavaivainen Bruce Wayne astuu takaisin rooliinsa, vaikka paluu ei olekaan helppo.




Kaupungin kohtaloksi uhkaa tällä kertaa koitua Wayne-yhtiöiden rakennuttama fuusioreaktori, jonka pahat kädet voivat muuntaa atomipommiksi. Bane saa pommin haltuunsa ja Gotham joutuu pelon valtaan. Pommia kuljetetaan panssariautossa pitkin kaupungin katuja, eikä kukaan voi olla varma milloin se räjähtää. Ovelan suunnitelman ansiosta lähes kaikki kaupungin poliisit on suljettu maan alle. Onnistuuko Batman voittamaan ylivoimaisen Banen ja tämän armeijan?

Okei, mielestäni odotukseni eivät olleet mitenkään hirvittävän korkealla. Odottelin viihdyttävää toimintarytäkkää, joka saisi lähes kolmen tunnin pituuden kulumaan yhdessä hujauksessa. Sain ja en saanut mitä halusin. Leffa kyllä tosiaan eteni nopeasti ja myönnän viihtyneeni tarinan parissa. Jotakin kyllä jäi hampaankoloonkin ja huomattavasti enemmän kuin edellisistä elokuvista. On vaikea selittää ihan kaikkea, koska en halua paljastaa liikaa juonta, mutta useissa kohdissa törmätään mestariluokan epäloogisuuksiin, sellaisiin, jotka katkaisevat keskittymisen itse tarinaan ja ärsyttävät suunnattomasti. Mikään aukoton verkko tämä juoni ei muutenkaan ole. Monta asiaa jää lopulta häiritsemään. Tuntuu uskomattomalta, että näin massiiviseen ja muuten huolelliseen produktioon on saatu mahtumaan niin paljon vikoja.

Itse Batmanin hahmossa ärsyttää vieläkin samat asiat kuin aiemmissa leffoissa (tai ainakin edellisessä). Ymmärrän kyllä tuon Christian Balen Batman-mörinän, mutta se häiritsee silti. Tai no, huomattavasti vähemmän jos ei samalla katso niitä Elvis-huulia. Törröhuuli-Batman ei varsinaisesti uhku uskottavuutta. Toinen häiritsevä juttu on Bane. Siinä missä kanssaeläjä ja -katsoja kyllä kehui hahmoa tosi onnistuneeksi, itse olin aika pettynyt. En tiedä olisiko tässä auttanut joku aiempi tuntemus sarjakuva- tai elokuva-Banesta. Olin odotellut sellaista hykerryttävän mystistä pahista, mutta Banessa ei ole muuta mystistä kuin maski.




Dialogi on tietysti välillä aivan naurettavan ylidramaattista ja ainakin minulla oli vaikeuksia ottaa kaikkea ihan tosissaan, vaikka olen mielestäni amerikkalaiseen mahtipontisuuteen ihan tottunutkin. Moni "twisti" tuntuu väkisin väänneltyltä ja muka-ovelalta. Minulta suurimmat plussat elokuvalle tulevat useista ovelista pienistä yksityiskohdista (esim. ampumakohtauksissa), Morgan Freemanin ja Michael Cainen hyvistä roolisuorituksista ja huolellisesti toteutetuista tappelukohtauksista. Kuten aiemmissakin osissa, homma toimii tässäkin parhaiten, kun Bruce Waynesta tulee Batman ja äksöniä piisaa. Leffa miellyttää varmasti aiempien osien ja Batmanin hardcore-faneja, mutta ei missään nimessä yllä hypensä tasolle.

Ai niin! Anne Hathawayn roolisuoritus Kissanaisena ei ollut läheskään niin tuskallista katsottavaa kuin odottelin. Itse asiassa suoritus oli vähintäänkin ihan hyvä. Siitä plus myös!

Yön ritarin paluu (The Dark Knight Rises, 2012)
Ohjaus: Christoper Nolan
165 minuuttia
Oma arvosana: 7.9/10

3 kommenttia:

  1. Minulla on ihan samanlaiset mietteet tästä leffasta! Paitsi että minusta Bale on Batmanina just hyvä, mutta olen Balea kohtaan muutenkin melko kritiikitön. Heikko kohta. Lisäksi (toivottavasti tämä ei paljasta juonesta liikaa) ärsytti niin tässä kuin edellisissäkin leffoissa se korostetun mustavalkoinen maailmankuva, poliisivaltio hyvä - kapinalliset paha. Melkein toivoin jossain kohtaa, että Banen kapinalliset voittaisivat, kun otti niin päähän ne kultapoikapoliisit.

    Kirje lähti tänään postiin. :)
    - Maya

    VastaaPoista
  2. Joo, tuon "mustavalkoisuuden" unohdinkin mainita! Välillä se ärsytti minuakin.

    Kiitos kirjeestä jo etukäteen. :)

    VastaaPoista
  3. Muistan ikuisesti sen karvaan pettymyksen tätä paskakasaa katsoessani. Itse olen suurin piirtein kasvanut Batmanin äärellä ja tässä mätäpaiseessa kaikki sarjakuvien ja animaatiosarjojen... Jopa kahden aiemman elokuvan tunnelmatekijät raiskattiin armotta perseeseen ilman liukkaria.

    Mistä lähtien Bane on ollut joku kehitysvammainen Darth Vader-plagiaatti? Miksi elokuvan Batman ei ole itse Batmaan, vaan nössö Batsuitissa? Miksi se vitun Talia piti tunkea elokuvaan täysin väärään aikaan ja täysin väärän premissin kanssa? Robin? ...Seriously? ...Ja miksi kukaan Firenzessä ei tunnista yhtä maailman kuuluisimmista miljardööreistä omana itsenään jossain saatanan keskustan kahvilassa?

    VastaaPoista