maanantai 12. elokuuta 2013

Jälkkäriä maan uumenista

The Stuff - Murhaavaa mössöä 
(The Stuff, 1985) 


Larry Cohenin kirjoittama, ohjaama ja tuottama The Stuff sai aikoinaan yhden Suomi-nimisuosikeistani, Murhaavaa mössöä. Ja julistehan on ihan törkeän hieno.

Elokuvassa valkoista, herkullisen makuista mömmöä alkaa pulputa maan sisuksista. En tiedä millä logiikalla kukaan haluaisi pistää alun alkujakaan tuota suuhunsa, mutta pian mössöä myydään purkkikaupalla jälkiruoaksi nimellä The Stuff. Mönjän alkuperä pidetään salaisuutena, mutta ketään ei tunnu edes kiinnostavan mistä outo uutuus on peräisin. Mössön suosiosta eniten kärsivät jäätelöfirmat lähettävät David "Mo" Rutherfordin ottamaan asiasta selvää ja tuhoamaan mössön.

Samaan aikaan koulupoika Jason havaitsee mössössä erään epämiellyttävän piirteen: kun kukaan ei katso, mönjä näyttää liikkuvan jääkaapissa itsekseen. Jasonin perhe ei ota pojan hölinöitä tosissaan. Ei aikaakaan kun Jason saa huomata koko perheensä muuttuneen mössözombieiksi. Perhe syö pian pelkkää mössöä ja samalla mössön voisi sanoa syövän heitä. Herkun vaikutuksesta ihmisistä tulee outoja, väkivaltaisia, kirjaimellisesti räjähdysherkkiä. Jasonin, Mon ja mössöä markkinoivan Nicolen tiet kohtaavat jälkiruoan salaisuutta selvittäessä.




Elokuvaa on markkinoitu ensisijaisesti kauhuelokuvana ja sitä se tiettyyn pisteeseen asti onkin. Todellista tykitystä tulee kuitenkin vasta ihan loppumetreillä, mikä on suuri harmi, sillä lopun huikeuksien kaltaisia kohtauksia olisin nähnyt mielellään enemmänkin, siroteltuna sinne tänne. Idea ihmisten aivot sulattavasta murhamössöstä on ihan hauska ja omaperäinenkin, vaikka siinä voi nähdä jonkinlaisen sanoman liiallisen sokerinsyönnin vaarallisuudesta. Jossain puolivälin vaiheilla idea ihmisissä loisivasta herkusta alkaa kuitenkin menettää hohtoaan ja kun mitään perseilytykitystäkään ei vielä ole tullut, meno alkaa käydä tylsäksi ja itseään toistavaksi. Onneksi loppu pelastaa paljon.

Hahmoista ei ole hirveästi sanottavaa. Muistakin Cohenin leffoista tuttu Michael Moriarty nähdään Mon roolissa. Hahmona eteläisittäin murtava Mo on erityisesti aluksi ärsyttävä, mutta kaikkeen tottuu. Yksi elokuvan piristysruiskeista on "Chocolate Chip" Charlie W. Hobbs, joka on huomattavasti Mota eläväisempi persoona - ainakin aluksi. Hahmoa elokuvassa näytellyt, pitkän uran elokuvissa ja TV:ssä (lähinnä pikkurooleissa) tehnyt Garrett Morris nimesi The Stuffin uransa huonoimmaksi keikaksi. Jasonia näyttelevä Scott Bloom vetää roolissaan lapsinäyttelemisen uuteen rimanalitukseen.




The Stuff on ihan kelpo viihdettä, mutta kaipasin enemmän nextille levelille menevää perseilyä, huonolla maulla toteutettua efektitulitusta ja mössön voimasta posahtelevia ihmisiä. Sellaista kunnon leuka lattiaan -menoa. Tällaisenaan The Stuff on melkein liian huolellisesti toteutettu, liian hillitty kauhuelokuva. Se on vähän sääli, sillä kyllä tällaisen juonen kanssa olisi lupa vähän pelleilläkin. Loppuratkaisu sentään on odottamaton piristys, kun mössötehtailijat saavat maistaa omaa jälkkäriään. Summa summarum: odotuksiin nähden liian maltillista menoa, mutta on myös piristävää nähdä välillä valtavirrasta poikkeavaa kasarikauhua, jossa on jotain yritystä.

Ai niin, kaikista loogisista kohtauksista suosikkini on se, jossa mössöihmisiä pakeneva Jason piiloutuu säiliöauton tankkiin. Tuota joo. Paras piilopaikkahan on tunnetusti se, josta pääsee ulos vain yhtä kautta. Kun tankin luukku lämähtää kiinni, Jason on pulassa. Ja kaikkihan varmasti arvaavat mitä tankki pumpataan kohta pullolleen?

Lopuksi hauskaa triviaa elokuvafriikeille: elokuvassa on kohtaus, jossa mössö valuu ylös ja alas pitkin seiniä syöden samalla motellityöntekijän sisuksiinsa. Kohtauksessa käytettiin tasan samaa "kääntyvää" huonetta kuin elokuvassa Painajainen Elm Streetillä vuotta aiemmin.

The Stuff - Murhaavaa mössöä (The Stuff, 1985)
Ohjaus: Larry Cohen
93 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 6.7/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti