sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Fuuuuuuuck!!

Jenkkilää hehkutellaan vapauden ultimaattiseksi tyyssijaksi, mutta enemmän maan politiikkaa seuranneena voi helposti todeta tuon vapauden olevan monien asioiden kohdalla täyttä bullshittia. Konservatiivit ovat vetämässä sääpallon kokoista hernettä nenäänsä milloin mistäkin. Yksi suosittuja kauhistelun kohteita on tietysti järjetön kiroilu, jolle viattomat kansalaiset altistuvat tahtomattaan päivittäin. Seuraavassa muutama elokuva aiheesta.


Fuck (2005)
Lyhyesti ja ytimekkäästi nimetty dokumentti pohtii sanaa fuck, sen käyttöä, sen merkitystä ja sitä, miksi se nyt on niin paha juttu. Asiaa on pähkäilemässä joukko tunnettuja naamoja, joukossaan mm. Drew Carey, Pat Boone, Billy Connolly, Ice-T, Ron Jeremy,  ja Hunter S. Thompson. Molempia puolia kuullaan väittelyssä fuck vastaan no fuck ja myös historiallinen puoli saa valotusta.

Ensinnäkin, olin vähän yllättynyt siitä miten naurettavan iso asia se fuck tosiaan on. Olin varautunut hysteerisesti sössöttäviin kukkahattutäteihin (jotka ovat muuten nekin USA:ssa ihan eri luokkaa), mutta yllätyin silti. Tässä dokkarissa on niin paljon asioita, joita en ymmärrä. Sinänsä ymmärrän, etteivät aikuiset halua omien pikkupilttiensä suoltavan ns. huonoa kieltä tai oppivan kiroilemaan liian nuorena, mutta realistisesti katsottuna kirosanoilta tuskin voi välttyä. Miten se sanojen piippaaminen ja demonisoiminen jotenkin auttaa? Kielletyt asiathan ovat tunnetusti aina vain mielenkiintoisempia. Ja se on tosiaan vaan yksi helvetin sana! Eikä edes kovin kaksinen kirosana verrattuna raavaan suomalaismiehen kajauttamaan sotahuutoon PERRRRKELE!




Mielenkiintoisinta dokkarissa on (amerikkalaisen tekopyhyyden kauhistelun lisäksi) sanan historiallinen puoli. Kukaan ei oikeastaan tiedä mistä sana fuck tulee, vaikka arvailuja on jos jonkinlaisia. Sen merkitys on kuitenkin aina ollut aikalailla sama: se on ollut synonyymi kahden ihmisen väliselle seksuaaliselle kanssakäymiselle, jota hentomieliset kanssaihmiset varmaan kutsuisivat mieluummin helläksi rakasteluksi tai lempimiseksi (yrgh). Villit, mutta perättömät huhut arvuuttelevat sanan olevan lyhenne milloin mistäkin. Suosituin tuntuu olevan Fornication Under the Consent of the King.

Myös sanan fuck monipuolisuus on sinänsä ihan kiehtovaa. Vaikka sen historiallinen merkitys on aina ollut sama, vuosien saatossa sanaa on käytetty vaikka millaisissa yhteyksissä. Sana on saanut uusia käyttötapoja aina vain enemmän ja enemmän, kun kieli on ns. vapautunut.

Vaikka dokkarissa kuullaan molempia osapuolia, paino on selvästi enemmän kiroilun puolustajilla, eikä mistään puolueettomasta katsauksesta ole kyse. Sinänsä olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin ns. vastapuolen ihmisten kommentteja ja perusteluja. Kiista kahden puolen välillä jää melko yksiulotteiseksi kyllä-ei-kyllä-ei-väittelyksi. Tai no, ei varsinaiseksi väittelyksi tietenkään, koska jokainen haastateltava on kuvattu erikseen mustaa taustaa vasten. Nyt jälkeenpäin ajatellen olisikin ollut muuten hauska pistää muutama kiroilurajoitteinen kalkkis ja pari törkysuista koomikkoa samaan huoneeseen!




Screencapit tästä leffasta eivät ole muuten järin mielenkiintoisia, koska tosiaan suurin osa matskusta on vain puhuvia päitä mustaa taustaa vasten tai ruudussa rullaavaa tekstiä. Huomasin muuten screencappeja ottaessa, että ihmisen ulkonäöstä näkee hämmästyttävän usein, kummalla puolella hän mahtaa asiassa olla. :)

Fuck (2005)
Ohjaus: Steve Anderson
93 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 6.6/10


South Park: Isompi, pidempi ja leikkaamaton (South Park: Bigger, Longer & Uncut, 1999)
Fuck-dokkarissa näytettiin pätkä South Park-leffasta, joka on tehnyt aikanaan kirosanaennätyksen. Luulin jo, että olen nähnyt tämän leffan kyllästyttävän monesti enkä tule katsomaan sitä pariin vuosikymmeneen, mutta niin siinä vain kävi että pakkohan se oli nähdä dokkarin loppukevennyksenä.

Näin South Parkin aikoinaan elokuvateatterissa (eli Haapaveden ammattikoulun auditoriossa). Olin 11-vuotias. South Park-sarja oli pyörinyt telkkarissa jo jonkin aikaa ja se oli mielestäni parasta ikinä. Nauhoitin joka jakson ja joskus valvoin vanhemmiltani salaa ja katsoin arkena yöllä näytettävän ohjelman pienestä matkatelkkaristani pimeässä ilman ääntä. Oi niitä aikoja! En usko, että minusta tuli South Parkin myötä mitenkään rääväsuisempi. Joka tapauksessa, auditorio oli täpösen täynnä ja tunnelma mitä mainioin. En tiennyt leffasta etukäteen yhtään mitään. Se oli aikaa ennen YouTuben leffatrailereita. En ole koskaan nauranut leffateatterissa niin paljon, enkä varmaan koskaan kuullutkaan vastaavanlaisia naurukohtauksia.

Elokuvassa ystävykset Stan, Kyle, Kenny ja Cartman keplottelevat itsensä katsomaan lapsilta kiellettyä Terrence & Phillip-leffaa Asses of Fire. Leffassa piereskellään ja kiroillaan eli huumori kukkii parhaimmillaan. Pojat saavat pahoja vaikutteita ja kun muutkin lapset näkevät leffan, lapsosten kiroilu lähtee lapasesta pahemman kerran. Kylen tiukkisäiti ryhtyy raivoisaan vastarintaan Terrencea & Phillipia vastaan. Lopulta tilanne kärjistyy pahimmilleen ja johtaa USA:n ja Kanadan väliseen sotaan. Samaan aikaan Saatana suunnittelee maailmanvalloitusta yhdessä uuden poikaystävänsä Saddam Husseinin kanssa. On nimittäin ennustettu, että kun Terrencen & Phillipin veri koskettaa USA:n maata, Helvetin portit aukeavat ja Saatanasta tulee maailman hallitsija. Sweet.




South Park -leffa on sarjan meininkiä parhaimmillaan. Kantaa otetaan tyyliin sopivan kärkevästi ja huumori on parhaimmillaan ihan hillitöntä. Pointti kiteytyy Sheila "Kylen äiti" Broflovskin sanoissa "Remember what the MPAA says; Horrific, Deplorable violence is okay, as long as people don't say any naughty woids! That's what this war is all about!" Leffa on luultavasti yksi onnistuneimpia TV-sarjasta elokuvaksi -sovituksia. Ote on elokuvamaisempi, mutta mitään niistä jutuista, jotka tekevät alkuperäisestä sarjasta niin loistavan, ei ole unohdettu.

Leffaan on sovitettu disneymäiseen tyyliin musiikkinumeroita, jotka vaihtelevat ihan hauskasta täysin absurdiin. Kovimmat naurut leffateatterissa sai aikoinaan aikaan Terrencen ja Phillipen laulunumero Uncle Fucka. Laulun alku oli kuin räjähdys täydessä salissa, eikä naurusta meinannut millään tulla loppua. Kaiken kaikkiaan elokuvassa kuullaan lähes 399 kirosanaa, mistä hyvästä leffa on päässytkin Guinnessin ennätysten kirjaan pahasuisimpana animaationa.




Elokuva pääsi tietysti todistamaan oman pointtinsa todenmukaisuuden, kun se sai USA:ssa ikärajoituksen R. Ja senkin pelkän kiroilun vuoksi! Tarkastajilla ei ollut mitään huomautettavaa piirretystä väkivallasta, kuten Kennyn kuolemasta tai sodan kuvaamisesta. Kauheintahan oli selkeästi hahmojen käyttämä kieli. Suomessa ikäraja oli K-12. Itse näin leffan tosiaan 11-vuotiaana eli vielä vuotta ikärajaa nuorempana eikä se korruptoinut moraaliani. Jännä juttu! En silloin tiennytkään millaiseen vaaraan olin itseni ja hauraan mieleni laittamassa.

Kaikin puolin hieno leffa. Pieni kyllästyminen vaivaa minua edelleen, mutta oli piristävää katsoa elokuva välillä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ollut nähnyt sitä pitkiin aikoihin. Yksin tuskin jaksaisin leffaa katsoa tosiaan siihen seuraavaan vuosikymmeneen. South Park oli yksi suosikkileffojani ala-asteella ja ostin VHS-kassunkin heti julkaisun jälkeen. Sarjanakin South Park on pysynyt verrattaen freesinä, vaikka ihan uusimpia jaksoja en olekaan katsonut.

South Park: Isompi, pidempi ja leikkaamaton (South Park: Bigger, Longer & Uncut, 1999)
Ohjaus: Trey Parker
81 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 7.6/10

2 kommenttia:

  1. Heh, taalla UK:ssa voi saada sakot jos kiroilee julkisilla paikoilla 8)

    VastaaPoista
  2. 399 kirosanaa virkisti mieltäni. Muistan kyllä lukeneeni tämän tiedon jostakin joskus. Tämä kyseinen elokuva tuli katottua kaverin kanssa melkein joka päivä koulusta tullessa siinä kuudennen luokan syyslukukaudella. Sen jälkeen siihen kyllästyi.
    Amerikassa R ikärajana? Jos lasketaan, esimerkiksi South Parkin legendaarisesta jaksosta "It hits the Fansta" (s5 e1)kaikki "shit" -sanat, saadaan luku 200. Siis pelkkä sana shit mainittiin jaksossa yli puolella kertoja enemmän, kuin kaikki kirosanat elokuvassa. Ja tämä tapahtui vuonna 2001. Paljon kerkeää maailma muuttumaan kolmessa vuodessa.

    VastaaPoista