tiistai 21. syyskuuta 2010

Dear Dreamworks Animation, you suck

Olen koko pienen ikäni ollut suuri animaatioiden ystävä. Lapsena eniten kiinnostivat vanhat Aku Ankat ja Warner Brothersin piirretyt, sekä Disneyn klassikot. Olin vieläpä sikäli onnekas, että olin lapsi silloin kun Disney teki parhaita animaatioitaan. Pieni Merenneito (The Little Mermaid, 1989), Kaunotar ja Hirviö (The Beauty and the Beast, 1991), Aladdin (1992) ja Leijonakuningas (The Lion King, 1994) ovat itselleni piirrettyjen fab four.

Tietokoneanimaatioiden yleistyttyä kilpailu näiden teoksien paremmuudesta on käyty suurimmaksi osaksi kahden ison firman välillä. Toisaalta kilpailusta on vaikea puhua, kun vastakkain on kaksi kovin erilaista tekijää. Dreamworksin ja Pixarin kädenväännössä voittaja on joka tapauksessa aika selkeä. Pixarin animaatioiden mielikuvitusta, hahmoja ja tyyliä on vaikea voittaa. Lopulta olen huomannut, ettei Dreamworks edes yritä.


Dreamworksin animaatioita rasittaa muutamakin seikka. Tässä muutama:

1) Viittaukset populaarikulttuuriin ovat lähinnä ärsyttäviä kaikessa mielikuvituksettomuudessaan.
2) Suurin osa elokuvien huumorista tuntuu vain helpolta oikotieltä, kun mitään parempaa ei keksitty. Se, että elokuvat on suunnattu lapsille, ei ole tekosyy tehdä laadutonta liukuhihnatavaraa.
3) Julkkisääninäyttelijät ja niillä mainostaminen. Itse haluan mieluummin hahmolle amatööriäänen, joka sopii, kuin julkkisäänen, joka herättää paljon huomiota.
4) Vanhojen vitsien kierrättäminen. Kun Dreamworksin leffoja katsoo muutaman putkeen, huomaa huumorin sulavan homogeeniseksi, tylsäksi massaksi.

Katsoessani Dreamworksin animaatioita (ja olen nähnyt kahta lukuunottamatta ne kaikki), huomaan aina että parhaita tekeleitä ovat ne, jotka onnistuvat välttämään nämä perusmokat. Näin koulutat lohikäärmeesi (How to Train Your Dragon, 2010) oli piristävä poikkeus DW:n normityylistä. Myös Kung Fu Panda (2008) kuuluu studion parempiin animaatioihin. Avioliitto Aardmanin kanssa synnytti tietysti muutaman kappaleen Aardman -elokuvia, joista kaikeksi onneksi puuttui ison Hollywood -studion tuhoava ote.


Dreamworksin kehutuin ja, dare I say it, rakastetuin animaatio on tietysti Shrek (2001). Shrek onkin upea. Ja se olisi vielä parempi, ellei sille olisi tehty laahaavia jatko-osia, jotka vetävät ensimmäisenkin osan lumoa alas. Luulin jo, helpottuneena, että tänä vuonna julkaistu Shrek ja ikuinen onni (Shrek: Forever After, 2010) olisi sarjan loppu. Miksi muuten sloganina olisi "Viimeinen luku"? Etsiessäni DW -infoa tätä postausta varten huomasin kuitenkin, että seuraava jatko-osa on suunnitteilla julkaistavaksi vuonna 2012. Vaan onhan se helppo raha aina parempi, kuin uusien asioiden keksiminen. Vai onko? Haikeudella ajattelen, millainen klassikko Shrekistä olisi tullut, jos se ei olisi sarja keskinkertaisia elokuvia, vaan vain yksi loistava elokuva.


Itselläni kaikista Dreamworksin leffoista eniten ärsytystä on herättänyt Yli aidan (Over the Hedge, 2006), joka väittää perustuvansa Fryn ja Lewisin mahtavaan Over the Hedge -sarjakuvaan (suomeksi Aidan takaa). Ajoittain anarkistisesta ja kyynisestäkin sarjakuvasta on säilynyt elokuvaan vain muutama asia, kuten päähahmojen nimet. Inhoan syvästi sitä, miten karheasta, persoonallisesta sarjakuvasta väännetään kiiltokuvamainen tietokoneanimaatio, joka kaunistelee ja kiertelee. Suomenkielisessä versiossa yhteyttä alkuperäiseen sarjakuvaan on pätkitty entisestään valitsemalla hahmoille ja itse elokuvalle eri nimet. Jospa suomentajakin vittuuntui moisesta roskasta.

Ja kaikista ärsyttävintä tässä pyhäinhäväistyksessä on se, että netistä on nykyään mahdotonta etsiä Over the Hedge -sarjismatskua esim. Googlesta ilman että nämä DW:n "söpöt" elikot hyppivät silmille.

Dreamworksin näkemys vastaan alkuperäisteos:




Reiluuden nimissä myönnän, että DW on tehnyt hyviäkin elokuvia. Listoja rakastavana ihmisenä haluan tietysti näyttää oman Dreamworks Top 5:ni. Meinasin ensin tehdä top 10 -listan, mutta sitten huomasin, että Dreamworksin julkaisemia leffoja on vain parisen kymmentä. Joten listassa olisi ollut puolet koko firman tuotannosta. Ei hyvä.

TOP 5: Dreamworks Animation
1. Kananlento (Chicken Run, 2000), 8.7/10
2. Shrek (2001), 8.4/10
3. Näin koulutat lohikäärmeesi (How to Train Your Dragon, 2010), 8.1/10
4. Wallace & Gromit: Kanin kirous (Wallace & Gromit in the Curse of the Were-Rabbit, 2005), 7.6/10
5. Kung Fu Panda (2008), 7.6/10

Useimmat pitävät Dreamworks/Aardman -leffoista Wallace & Gromitia parhaana, mutta itselleni Kananlento on ykkönen. Ehkä odotin W&G:ltä liikoja vuosikausien fanituksen vuoksi.

Huonoimpia Dreamworks -elokuvia taas ei ole vaikea valita. Monsterit vastaan alienit (Monsters vs Aliens, 2009) oli ympäriinsä poukkoilevaa sotkua, Egyptin Prinssi (The Prince of Egypt, 1998) ylidramaattista "Disney kohtaa Raamatun" -roskaa ja Hain tarinan (Shark Tale, 2004) katsomisesta seurasi vain tuskaa ja satunnaisia kiputiloja. Hain tarina onkin yksi surkeimpia koskaan tehtyjä animaatioelokuvia, ainakin 2000-luvulla.

Kaikkihan me tiedämme, että Hollywoodissa tahkotaan rahaa ja myös Dreamworks käärii ahkerasti fyffeä. Eri asia on se, mitä rahan eteen tekee. DW on tehnyt lyhyemmässä ajassa lähes tuplasti enemmän animaatioita kuin Pixar. Se myös näkyy, kun näitä kahta tietokoneanimaation jättiläistä yrittää verrata. Pixarin animaatioiden välillä on joskus vierähtänyt useampi vuosikin, DW taas pukkaa liukuhihnaroskaa ulos tasaista kahden leffan vuositahtia. DW:n sarjatuotantomalli onkin varmaan yksi syy siihen, miksi laatu on unohtunut jo aikaa sitten. Tänä vuonna julkaistu Näin koulutat lohikäärmeesi toi onneksi kauan kaivattua vaihtelua Dreamworksin harmaaseen massaan. Ja heti perään tuli sitten uusin Shrek. Huoh.

Loppujen lopuksi ei ole reilua verrata Dreamworksia ja Pixaria. Ajattelin kuitenkin jossain vaiheessa tulevaisuudessa tehdä myös Pixar -postauksen. Haaveilen jo siitä, miten mukavaa on päästä katsomaan Pixarin teoksia pitkän DW -putken jälkeen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti